Katti karvahanureilla kaikki hyvin  :)

Edellinen kirjoitus elokuulta. Nyt on vuoden loppu. Herrakatilla oli tuossa syyskesästä/syksystä vähän vatsa kovalla ja annoin hänelle kuurin Levolacia/Duphalacia, en nyt muista kumpaa oli, mutta se auttoi. 

Neidillä on taas about nelisen päivää ollut vatsa kuralla. Ääntä on massu pitänyt vähän pidempään. Pelästyin jo eilen, että oliko hänellä verta ulosteessa, mutta ei kuitenkaan sitten ollut. Nirppa on taas ollut ja oksennellut pariin kertaan. Eilinen meni raksu&vesi linjalla, tänään on syönyt on märkää ruokaakin ja näyttää olevan kuntoutumaan päin. Pirteämpi on kuin eilen ja koputan puuta, että ei tarvitsisi tammikuussa käydä jälleen eläinlääkäritädin juttusilla. Kenties tämä tämänkertainen johtui vain vääränlaisesta ruoasta. Kuumetta neidillä ei ollut, vatsa vaan sekaisin. 

Neidillä oli taas keväällä masupöpö, joka tosin alkoi jo taittua silloin, kun eläinlääkäritädillä käytiin. Tämä sanoi että jotain tekemistä sillä on pimeyden kanssa. Minä itsekin olin sellaista ajatellut. Nyt ollaan vietetty kesää ulkoillen ja neitikin on intoutunut leikkimään milloin minkin heinänkorren kanssa. Sitä on kiva pyydystää. Ja lintuja sekä kurrea ollaan myös vaanittu. Kiinni en tosin niitä anna ottaa, valjaissa katit kulkevat, mutta voihan sitä vaania. 

Syksy alkaa taas saapumaan, mutta toivottavasti on vielä päiviä että kissat pääsevät ulkoilemaan, ettei ihan jatkuvalla syötöllä sada. 

Neidillä oli pari viikkoa sitten, elämänsä ensimmäinen ( ja toivottavasti myös viimeinen ) punkki kaulassa. Herralla ei ole ollut vielä yhtäkään. Toivottavasti ei tulekaan, kyllä ne niin inhottavia ovat. 

Mutta silti takatalvi on iskemässä. Neitikissalla oli tässä vielä vähän aikaa sitten masu pipinä, mutta nyt hän on taas alkanyt syömään paremmin. Tässä kohtaa tietysti koputin ja koputan puuta, ettei tulisi taas takapakkia. Herrakissa on yhä ja edelleen sellainen suursyömäri, että ei paremmasta puute. 

Mulla on huomenna työhaastatteli. Masentaa. En tahdo sitä työtä. Mutta pakko hakea. 

Mulla oli teoria. Teoria siitä miksi naiset tykkää pitkistä miehistä. Mutta mä en enää muista sitä *Okei, nyt joku ottaa pois sen Cappuccino kahvijauheen häneltä, hän on saanut sitä tarpeeksi* Ei, ei ei, älkää viekö sitä. Mä tarviin sitä. Ja mä sitäpaitsi tarviin myös mun kameran latausjohtoa. Mutta mä en muista minne mä oon sen lykännyt. 

Eikun oikeesti, mulla oli joku teoria. Ja sen teorian sain katsoessani The Ugly Truth:ia, jossa on toisena päätähtenä ah niin ihana Gerard Butler. *hiljaa sinä siellä. Ei mitään mutinoita. Gerard on just about jumala* Eilen/tänään katsoin leffan nimeltä The Olympus has fallen ( en muista mitä se on Suomeksi ) ja tässäkin oli päätähtenä Gerard Butler. Hän on pitkä, hän on komea. Ainoa piirre josta en hänessä pidä, on hänen suunsa. Se on jotenkin outo. Mutta se aksentti. *anteeksi jos kuolaan näppäimistöllesi*

Tänään leffaputkessa on ainakin MIB3 ja kenties MIB2. Siinä välissä ajattelin katsoa Castlen. 

Camptarinasta on vielä tarkastamatta muutama asia. Pitää kirjoittaa pari asiaa ylös. Ja kirota jos joutuu töihin. Voisin kirjoitella tähän vaikka mitä tulevasta tarinastani, mutta en siltikään voi. Nimittäin jos kaikki menee hyvin ja saan jutun kirjoitettua, ja siitä tulee hyvä, tahtoisin lähettää sen kustantajalle ja siitä tulisi kirja. Joten en halua pilata iloa spoilereilla. *ikäänkuin joku tätä blogia lukeekaan* 

Miss Kitty nukkuu juuri tällähetkellä sohvalla kerällä. Heille on tullut joku outo himo rouskuttaa raksuja aivan ylenmääräisesti ja märkä ruoka ei kelpaa kuin illalla. Mister Cat kävi juuri syömässä niitä raksuja. Ja niidenkin pitää olla niitä masuraksuja, niitä jotka tekevät hyvää näiden masuille. 

Viime yönä en nähnyt mitään mielenkiintoisia unia. Harvoin minä sellaisia edes näen. Ja vaikka jotain näkisin, en niitä enää aamusella muistakaan. Kenties on niin että muistan vain mielenkiintoisimmat. Tai sitten en oikeasti näe mitään unia. Olen siis tylsä.